Kuuntelen linkassa hc-sää:tä. ollaan luokan kanssa tulossa keilaamasata. Oli ensimmäinen karta kun keilasin ja hauskaa oli, kuviakin tuli otettua ihan jonkin verran. :D Ensin keilattiin oíhan normaalisti mutta sitten se mies tuli kysymään et halutaanko me hohtokeilata. tottakai me haluttiin. pian me sitten vaihdettiinkin hohtokeilaukseksi ja se vasta hienoa oli. Ihanaa kun osaa nauttia elämän pienistä hetkistä esim.tästä kun olimme keilaamassa. Ennen en osannut nauttia pienistä asioista mutta alan pikkuhiljaa oppimaan. Tänään menen isäni luo. Tai siis tarkoitus ainakin oli, mutta en enää tiedä haluanko. En haluisi tuottaa isälle pettymystä , mutta en haluaisi myöskään pilata tätä päivää. Kaverini on tänään vapaalla jalalla ja haluaisin olla hänenkin kanssaan. Hän siis asuu sijaisperheessä eikä pääse sieltä kovin usein kaupungille (tai no kylä tämä on minun mielestäni), mutta en ole käynyt isäni luona kohta kahteen kuukauteen. Kaipa minä sinne menen koska isä on kokenut niin monta pettymystä minun takiani, aina olen sanonut meneväni hänen luokseen mutta sitten olen kumminkin perunut menoni.Isi on minulle tosi tärkeä henkilö vaikka en enää tulekkaan hänen kanssaan kovin hyvin toimeen. Pienenä olin täysin isin tyttö,nykyään en haluan edes nähdä häntä. Kaipa minäsyyllistän isääni siitä kun vanhempani erosivat. Vaikka ei se ole kenenkään syy, äiti vaan ei tullut toimeen isin kaa enää.(niinkuin pienille lapsille sanotaan.) Ennen kuin vanhempani erosivat ajattelin koko ajan et oi kumpa he eroisivat mutta sitten kun se päivä lopulta koitti en halunnutkaan enää niin, en ajatellut asiaa samalta kannalta kuin se pieni takkutukkainen tuhruisen näköinen tyttö. mutta silloin oli jo myöhäistä. En minä enää voisi asiaan vaikuttaa millään tavoin. Kyllähän meidän vanhempamme ovat väleissä toisin kuin monen muun kaverini. Mutta silti tuntuu pahalle että se takkutukkainen tuhruisen näköinen tyttö ajatteli joskus. Tuntuu pahalle että se vanha minä, takkutukka edes toivoin koskaan niin tyhmää tuolla pienessä päässäni. Vaikka tiedän ettei se siltikkään ole minun vikani, se vain tuntuu että se kumminkin olisi minun vikani. Oikun en olisi koskaan toivonut sitä, mutta mennyt on mennyttä. Ei niitä asioita voi enää perua. Tehty mikä tehty. Tästälähtien ajattelen enemmän mitä ajattelen tai teen.!